Arkisto

Täältä löydät tietoja aiemmista teoksistani... 

Huhuilua

Kuva: Mia Luntamo

Huhuilua on hienovireinen satunäytelmä kolmesta pöllöstä. Akustisen laulun, tyylitellyn liikkeen ja dialogin keinoin kerrotaan lämminhenkinen tarina ystävyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Käsintehdyt nuket ja naamiot vahvistavat näytelmän vangitsevaa tunnelmaa. Esityksen lopussa myös lapset pääsevät huhuilemaan ja kokeilemaan siipiään. Huhuilua sai ensiesityksensä keväällä 2015.

Tarina, nuket ja naamiot: Maria Penttinen

Musiikki: Miikka Penttinen

Koreografia: Maria Kananen

Puvustus ja lavastus: työryhmä Valokuvat: Mia Luntamo

Esityksen kesto: n. 30 minuuttia

Kiitokset: Taiteen edistämiskeskus/Uudenmaan taidetoimikunta, Koneen säätiön Saaren kartano, Anneli Penttinen, Eero Kovanen






Aistima

Kuvat: Aura Nukari

Aistima –esityssarjassa työskennellään liikkeen, äänen ja hiljaisuuden parissa ja tarkastellaan niiden vuorovaikutusta ihmiskehon ja ympäristön kanssa. 
Tämä tarkoittaa syvää liikkeellisen ja äänellisen ilmaisun tutkimista pohjautuen hengityksen ja eri kehonosien erilaisiin laatuihin, rytmeihin ja musikaalisuuteen, erilaisiin tulkintoihin koetusta ajasta mm. kehomuistiin ja havaintoihin läsnä olevassa hetkessä sekä hienovaraista havainnointia erilaisista urbaaneista ja luonnonmukaisista tiloista. 
Aistima nähtiin, kuultiin ja koettiin ensikerran 15. ja 16. 1.2014 Kallion kirjastossa ja 18.1.2014 Arkadia Bookshopissa. 

Tanssitarinoita                                                                                                               

Kuva: Onni Ikonen

Tanssitarinoita esityksessä kuljetaan Kirsti Kirjatoukan ja Vieteritytön johdattamina ja koetaan matkan varrella mielikuvituksen voimalla monenlaisia pieniä ja suuria seikkailuja. Esitys sisältää novellimaisia esityskatkelmia sekä kokemuksellisia tanssituokioita, joihin katsojat voivat halutessaan osallistua. Suunnattu 3-6 -vuotiaille. Kesto n. 35 minuuttia. Esiintyjinä/ohjaajina toimivat tanssitaiteilijat Maija Ikonen ja Maria Kananen

Tanssitarinoita pohjautuu Liikekertomuksia (kor. Maria Kananen, tanssi Maija Ikonen) ja Darwinin kaalimato (kor. Samuli Roininen, tanssi Maria Kananen) tanssiteatteriteoksiin.

Tanssitarinoita kantaesitettiin osana Yhteisötanssifestivaalin ohjelmistoa Tampereen Pääkirjasto Metson tiloissa 25.8.2012. Vuoden 2013 aikana Tanssitarinoita on seikkailtu yhteensä 35 kertaa ja katsojia esitykselle on kertynyt 868 henkilöä. Tanssitarinoita nähtiin mm. Lastenkulttuurikeskus Rullassa ja Viikinsaaren Hattarakorennon kesä -tapahtumassa Tampereella, Näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa ja Tanssin Aika -festivaalilla Jyväskylässä. Esitys kiersi myös päiväkoteja Pirkanmaan kunnissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoja.

Valokuva: Jani Keränen

Esitys soveltuu kaikenikäisille mielikuvitusseikkailijoille. Alle kouluikäisiä seikkailijoita pyydetään osallistumaan tapahtumaan tutun aikuisen seurassa. Liikuntarajoite ei ole este tapahtumaan osallistumiselle. Seikkailuvarustukseksi sopivat tavalliset, mukavat vaatteet. Esityspaikasta riippuen saatetaan osassa seikkailun varrella olevia tiloja olla ilman jalkineita. Seikkailun aikana käytetään sormivärejä. Päällysvaatteet, laukut ja muut kantamukset jätetään seikkailun ajaksi esityspaikan vaatesäilytykseen.

Tanssitarinoita –esitys tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen, yhdessä tekemiseen ja kokemusten jakamiseen ryhmässä hyväntuulisessa ja leikkimielisessä hengessä. Työryhmä kannustaa vanhempia, isovanhempia, kummeja tai muita lapselle tuttuja aikuisia heittäytymään tanssilliselle retkelle mielikuvituksen vietäväksi yhdessä lasten kanssa!

Uskallanko                                                                                                                     

Valokuva: Timo Sirkkala

Uskallanko on liikettä ja laulua yhdistelevä näyttämöteos etsimisestä, rohkeudesta ja matkalle lähtemisestä. Teos on saanut innoituksensa Maria Penttisen Ääni ja simpukka –sadusta. Sadun teemat, totutun kyseenalaistaminen, itsenäistyminen ja kasvu, ovat toimineet lähtökohtina teoksen liike- ja äänimateriaalille. Uskallanko on kaikenikäisille katsojille sopiva hyvän mielen esitys. 

Teoksen toteuttamisen mahdollistivat Valtion tanssitaidetoimikunta, Routa sekä Espoon kaupunki. Teoksen ensi-ilta oli 11.10.2012 Kajaanissa Generaattori –salissa, minkä jälkeen teos kiersi Roudan organisoimana myös Kuhmossa, Suomussalmella ja Paltamossa lokakuussa 2012. Marraskuussa 2012 esitys nähtiin myös Espoossa. Esitys oli mukana myös Kajaanin Runoviikkojen vuoden 2013 ohjelmistossa.

Koreografia: Maria Kananen, Laulun ohjaus: Miikka Penttinen

Puvustus: Maria Hämäläinen, Valosuunnittelu: Timo Sirkkala

Esiintyjät: Maria Kananen ja Miikka Penttinen

Kesto: 35 minuuttia

Valokuva: Timo Sirkkala

Arvio Kainuun Sanomissa 12.10.2012: Vahvaa läsnäoloa ja jalostettua arjen liikettä

Maria Kanasen koreografia Uskallanko luottaa liikkeen ja äänen voimaan. Teos on kokonaisuudessaan minimalistinen ja haastaa yleisön tässä ja nyt -tilaan. Teoksessa ei ole etäännyttäviä tekijöitä: kaikki sen elementit ovat vahvasti läsnä esitystilanteessa ja esiintyjissä. Tarinaa kerrotaan kehon, äänen ja puvustuksen keinoin.

Teoksen innoittajana olleen Maria Penttisen sadun teemat – totutun kyseenalaistaminen, itsenäistyminen ja kasvu – tuodaan esille ”uskallanko?”-kysymyksen näkökulmasta. Kananen ja Miikka Penttinen ovat kuin vastasyntyneitä ihmisalkuja, jotka tutkailevat maailmaa, itseään, toisiaan ja mahdollisuuksiaan aina uutta löytäen. Matkaan liittyy hämmennystä, yllättyneisyyttä, varautuneisuutta, luottamusta sekä riemua. Mieliinpainuvana viestinä on muun muassa se, että ihminen pääsee lentoon toisen ihmisen avulla, toisen ihmisen kanssa.

Kanasella on omintakeinen tyylinsä koreografina: hän jalostaa hauskasti arkipäivän liikemaailmaa sekä leikittelee kehon mahdollisuuksilla. Kohtaus, jossa puhallus toimii impulssina toisen kehon liikkeelle, on hauska. Tarinaa kerrotaan oivallisesti myös puvustuksen keinoin: mitä mielikuvia syntyykään eri värien käytöstä ja vaatteista kuoriutumisesta.

Esiintyjien läsnäolo on vahvaa. Molemmat ovat uskaltautuneet toistensa osaamisalueille ja onnistuvat siinä. Kehon asennot, liikkeet, ääni ja erityisesti ilmeet toimivat tunteiden ilmentäjänä. Kanasen herkkyys pääsee tällaisessa ilmaisussa ansaitusti esille. Äänimaailma tuotetaan esitystilanteessa kehon eri osilla sekä laulaen. Tenori Penttisen koulutetusti soiva ääni ja Kanasen varovaisempi äänen käyttö kertovat omaa tarinaansa.

Uskallanko on tarkoitettu kaikenikäisille yli 5-vuotiaista alkaen. Allekirjoitan tämän, koska teoksen teemat ja kysymyksenasettelu koskettavat eri-ikäisiä, toki eri tavoin.

Teija Ravelin

Akrobatiaa aroille  

Kuva: Laura Kauppinen

Sooloteos Akrobatiaa aroille on tanssiteos peloista ja arkuudesta. Teos tutkii arkisia pelkojamme, jotka toisinaan saattavat näyttäytyä hyvinkin kummallisina. Teoksessa käsitellään lempeän päättäväisesti erilaisia toimintatapojamme rohkeuden ja pelokkuuden välimaastossa. Teos tarjoaa katsojalle mahdollisuuden pohtia omia pieniä ja suuria pelkojaan. Samalla esitys myös hymyilyttää - Mitä kaikkea ihminen voikaan pelätä, ja miksi ihmeessä? Kohtaamalla toimintaa rajoittavat ja elämää estävät pelot niiden kanssa voi vähitellen ryhtyä tulemaan toimeen. Näin uskoo ainakin teoksen esiintymispelosta kärsivä tanssija.

 

Teoksen lähdemateriaaliksi kerättiin ihmisten ajatuksia arkipäivän peloista katugallupin ja kirjoituskeräyksen avulla. Teoksen harjoitusperiodin aikana järjestettiin kuudet avoimet harjoitukset, joiden aikana teosta työstettiin yhteistyössä yleisön kanssa.

Tanssi ja koreografia: Maria Kananen

Äänisuunnittelu ja musiikki: Antti Mäkelä

Visualisointi: Timo Hynninen

Puvustus: Elina Vättö

Mentorointi: Jyrki Karttunen

Tekstit: Maria Kananen ja Sanataideyhdistys Yöstäjän Nokian sanataidekoululaiset (tekstit muokannut M.K.)

Teoksen kesto: 50 min.

Kuvia teoksesta osoitteessa: www.routacompany.fi /teokset/Akrobatiaa aroille

Teoksen ensi-ilta oli Tampereella Tutkivan teatterityön keskuksen Demoteatterissa 10.12.2008 ja muut esitykset 12.-14.12.2008 sekä 19.-20.9.2009. Teosta esitettiin myös Generaattori -salissa Kajaanissa 26.3.2009 ja Valvesalissa Oulussa 7.11.2009.

Akrobatiaa aroille –tanssiteos oli Tampereen Yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen, Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen, Routa –ryhmän ja Karttunen Kollektivin yhteistuotanto. Produktiolle myönnettiin tukea myös Valtion tanssitaidetoimikunnalta. Teoksen äänentoistojärjestelmä toteutettiin Panphonics Oy:n tuella.

Liikekertomuksia – Movement Stories                                                                

Valokuva: Laura Kauppinen

Tanssija Maria Kanasen novellimainen sooloteos vie matkalle mielikuvituksen maailmaan. Mitä tapahtuu arkisille asioille, kun ne kohdataan avoimella mielellä? Saako aikuisenakin leikkiä? Liikekertomuksia tarjoaa kaikenikäisille katsojille lämminhenkisen tuokion tanssin äärellä. Pienimuotoinen ja tekniseltä toteutukseltaan yksinkertainen tanssiteos on sovitettavissa erilaisiin esiintymistiloihin ja osia siitä voidaan esittää tarvittaessa myös itsenäisinä pienoisteoksina.

Koreografia ja tanssi: Maria Kananen

Puvustus: Nina Vana

Valosuunnittelu: Sampo Malin

Graafinen suunnittelu ja lehdistökuvat: Laura Kauppinen

Musiikin editointi: Ville Hyvönen

Teoksen kesto: n. 25 min.

Tuotanto: Routa ja Maria Kananen

Teoksen kantaesitysjakso oli Generaattori  -salissa Kajaanissa 23.-27.2.2007. Esitys vieraili Taidekeskus Purnun kesänäyttelyn Naistanssitaiteilijoita –sarjassa 15.7.2007 sekä Kokoteatterissa Helsingissä 15.-16.8.2007. Teos esitettiin myös Tampereella Pispalan nykytaiteen keskuksessa järjestetyssä Performanssifiesta –tapahtumassa 25.8.2007 sekä Ilonan päivän iltajuhlassa Kajaanin keskusseurakuntakodilla 9.10.2007. Teatteri Telakalla Tampereella teos vieraili 11.5.2008

Monologiooppera Ihmissydän

Monologiooppera Ihmissydän pureutuu ajankohtaiseen ja kipeään aiheeseen: se käsittelee äärimmäistä pahuutta, lapseen kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.

Heinz-Juhani Hofmannin mezzosopraanolle ja elektroniikalle kirjoitettu teos tuo esille sekä hyväksikäyttäjän että uhrin näkökulman. Ihmisen synkkää puolta ja pahuutta käsittelevä teksti on suoraa ja konkreettista. Paljas näyttämökuva sekä pelkistetty fyysinen ilmaisu antavat pääosan ekspressiiviselle ihmisäänelle. Oopperan esittää mezzosopraano Jutta Seppinen. Ohjaus, koreografia ja puvustus ovat tanssitaiteilija Maria Kanasen käsialaa. Valo- ja lavastusuunnittelusta vastaa Nina Sivén. 

Ihmissydän esitettiin Sellosalissa Espoossa to 8.9. (ensi-ilta) ja la 10.9. klo 19. 

Työryhmän puheenvuoro oopperan käsiohjelmassa              

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö teoksen aiheena on haaste sekä tekijöilleen että yleisölle. Työprosessin aikana olemme joutuneet pohtimaan, kuinka onnistua näyttämöllä käsittelemään vahvaa torjuntaa herättävää aihetta siten, että teos itsessään ei herättäisi pelkästään inhoa ja ahdistusta katsojassaan. Provokaatio ja yleisön järkyttäminen eivät ole tavoitteitamme tämän teoksen kohdalla.

Heinz-Juhani Hofmannin Ihmissydän näyttäytyy meille dissosiatiivisen mielen kuvana. Se on hajonneen mielen maailma, jossa yhtäaikaa elävät eri aikatasot; lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Teos on läpileikkaus traumatisoituneen aivoista, jossa yhden ihmisen sisällä elävät toisistaan irrallaan sisäistetty pahantekijä, haavoittunut uhri ja sisäinen tarkkailija. Ihmissydämen keskiössä on hyväksikäytetty lapsi täynnä itseinhoa, häpeää ja itseensä kohdistuvaa vihaa, joka saa äänen pilkkana ja itsensä alistamisena. Lapsessa sykkivä valtava rakkaudennälkä kääntyy itseään vastaan hirvittävänä irvistyksenä, joka käskee unohtamaan ja vaikenemaan. "Älä puhu, älä puhu, älä sano mitään..."

Näyttämötapahtumien keskiöön olemme poimineet trauman kokeneen ihmisen mieleen ja kehoon syvälle kapseloituneen kivun ja pelon löytää totuus itsestään ja menneisyydestään. Meille teoksen teemaksi on noussut tämän elämää kahlitsevan trauman, ihmisen sisälle muodostuneen kipeän solmun avaaminen.

Tämä prosessi näyttäytyy meille polkuna, kulkemisena pirstaleisten muistikuvien johdattamana kohti itseen kohdistuneen väkivallanteon ja sen vaikutusten myöntämistä osaksi omaa mennyttä ja nykyistä elämää. Tuo polku on  raskas kulkea. Siltä on tuntunut ajoittain myös tämän teoksen tekeminen.

Työprosessin haasteissa meitä on kantanut ajatus teoksen merkityksestä keskustelun herättäjänä, ettei seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena kokeneiden kärsimyksiä mitätöitäisi vaikenemalla ja välttämällä kipeää aihetta. Toivomme teoksen puhuttelevan meitä aikuisia huolehtimaan vastuullisesti ympärillämme olevista lapsista ja nuorista, kuten myös omasta sisäisestä lapsestamme. 

                      

                        
                                           
Aika iholla

Valokuva: Laura Kauppinen

Kaksi ihmistä, 28 pahvilaatikkoa, 35 minuuttia aikaa. Näyttämönkokoisen maailman rakentamista ja purkamista laatikoiden, liikkeen ja sanattoman kommunikaation elementeistä. Aika iholla tanssiteoksessa ajatukset ja eleet muuttuvat tanssiksi kahden ihmisen suhteesta aikaan ja toisiinsa.

Teoksen kesto: 35 min. 

Aika iholla teosta olivat toteuttamassa tanssija-koreografien Maria Kanasen ja Ville Oinosen lisäksi valosuunnittelija Timo Hynninen, äänisuunnittelija Antti Mäkelä ja pukusuunnittelija Elina Vättö. 

Teoksen toteuttamisen mahdollistivat Valtion tanssitaidetoimikunta, Alfred Kordelinin säätiö, Sisä-Suomen tanssin aluekeskus, Routa-ryhmä ja Teatteri Telakka. 

Aika iholla tanssiteoksen ensi-ilta oli Kajaanissa Generaattori –näyttämöllä 8.12.2010 ja muut esitykset 10.-12.12. Teosta esitettiin myös Tampereella Teatteri Telakalla 15.-18.12.2010.

Valokuva: Timo Sirkkala

Almat -tanssiteatteriteos

Valokuva: Peter Karjalainen

Almat on tanssillinen kertomus arjen keskelle piiloutuvista taianomaisista hetkistä. Ehdimmekö pysähtyä katselemaan ja kuuntelemaan? Uskallammeko poiketa tutulta reitiltämme? Teos sopii kaikenikäisille katsojille. Suositellaan erityisesti kiireisille supersuorittajille! Kesto 11 min.

Almat –tanssiteatteriteos on saanut upean visuaalisen ulkoasunsa Maija Onnelan suunnittelemista Onnela Design -tuotteista. Koreografian ovat luoneet nuoret lahjakkaat pirkanmaalaiset tanssitaiteilijat Maria Kananen ja Sini Repo. Teoksen lumoava äänimaailma on tamperelaisen huippumuusikon Janne Tuomen käsialaa. Teoksen ensi-ilta oli 26.4.2008 osana Taidesuunnistus –tapahtumaa Pirkanmaalla.

Almat syntyi Pirkanmaan taidetoimikunnan tuotamien muotoilua ja tanssitaidetta yhdistävien Repertuaari- ja Dance&Design -hankkeiden myötä.

Merkin suunnittelu: Maija Onnela

ALMA tanssiopas KAUPUNGILLA

Tanssivirtaa –festivaalin aikana 21.-26.4.2009 saattoi Tampereen keskustassa kohdata tanssitaiteilija Maria Kanasen hahmon Almat –tanssiteatteriteoksesta. Alma oleili, odotti, tanssi, kuunteli ja katseli kaupunkia. Almalta löytyi myös infoa tanssin freelancekentän toimijoista ja tulevista tanssiesityksistä Tampereella sekä Tanssivirtaa –festivaalin tapahtumista.

Almat –tanssiteatteriteos oli myös mukana Tanssivirtaa –festivaalin vuoden 2009 ohjelmistossa. 
Esityspaikkana oli Tampereen rautatieasema.